Välillä sitä pysähtyy miettimään, että mitä ihmettä mun elämässä oikein tapahtuu. Viime viikon Lucia-kulkueesta lähtien "hiljaiselo" on tuntunut olevan täysin vieras käsite mulle. Torstain jo vaihtuessa perjantai-aamuun ja pikkujouluetkojen jatkoihin, löysin itseni porealtaasta kera Moët-pullon. Niin ja kellohan tosiaan näytti jo sellaisia lukuja, että olisi ollut parempi heittää pullo nurkkaan ja siirtyä takavasempaan katajanokan hämyyn, kuten koko kansan suosikki ja bileidemme kuokkavieras Nipa Neuman aamutuimaan. Vaan ei. Pitihän sitä jatkaa silmät ristissä seuraavaan iltaan asti, joka menikin sitten oikein rattoisasti maalle matkatessa.
Maalta palatessa oli niinkin seesteinen olo, että pojat saivat houkuteltua mut pulkkamäkeen - ja pitihän sitä lämmikettä taas ottaa. Paloheinän puhureilta matka taittui mukavassa hiprakassa Tavastian välkkeeseen, jossa sain uuden kutsumanimen "hipsterenkeli". Lienee pikkujoulujen ysärivibat jääneet turhankin huomattavasti päälle!
Noh.. kaiken tämän ja muun epämääräisen rietastelun jälkeen voin todeta olevan aika rauhoittua ja palata normaaliin arkeen!
Kuvat Anna S. ja Hanna L.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti